Riitta ja Jazu

 

 

 

Nuoruudessani toivoin kovasti koiraa, mutta vasta kultaiseen keski-ikään päästyäni haaveeni toteutui. Vuosi harkittiin yhdessä koko perheen voimin, koska olihan meille tulossa uusi perheenjäsen. Kun näimme Akita Inun esittelyn koirakirjasta, tuntui heti siltä, että ”se on siinä”! Mitä enemmän rotua tutkimme, mielipiteemme vain vahvistui. Tyttäreni löysi kasvattajien osoitteita netistä ja sitten vaan kirjoittelemaan! Meillä kävi hyvä tuuri, kun juuri yksi alkuperäinen Japanin Akita-pentue oli syntynyt Mikkeliin.



Jazu on siis yksi kymmenestä 18.10.2003 syntyneen pentueen pennusta ja on väriltään punainen. Jazun äiti Tsunami- No- Go- Royal Nippon Akitos eli Nami ja isä Fujimaru Go Seaside Nakagawa eli Fuji ovat vielä nuoria ja silti jo näyttelyissä menestyneitä. Fuji on mm. Suomen ja Ruotsin valio. Lisää tietoa Jazun vanhemmista ja pentueesta löytyy osoitteesta: members.surfeu.fi/sanore/



Tartagal´s Gyoku Go ja siis kutsumanimeltään Jazu (on japanin kieltä ja tarkoittaa jazz) on oikea ”rakkauspakkaus”. Se rakastaa perhettämme koko pienellä vilpittömällä sydämellään ja alkoi heti meille kotiuduttuaan vahtimaan. Jokaiseen tulijaan se suhtautuu varauksella, mutta tutustuttuaan ystäviimme, se on myös heidän kaverinsa… mutta turha luulla, että se lähtisi vapaaehtoisesti muiden mukaan. Ei, sillä Akita sitoutuu täysin ”laumaansa”. Vaikka tiesin, että tämä rotu on nopea oppimaan, hämmästyn jatkuvasti sen kykyä ymmärtää opetettu asia niin nopeasti. Omaa tahtoa (ja myöhemmin myös kokoa) kuitenkin löytyy rutkasti ja siksi haluankin panostaa koulutukseen niin, että yhteinen sävel auttaa selviämään tilanteesta kuin tilanteesta. Säkäkorkeus normien mukaan Jazulla tullee olemaan 67 cm (+/- 3 cm) sekä painoa n. 35-40 kg. Näyttelyissä käyntiä on tarkoitus kokeilla, mutta kokemuksen puuttuessa en elättele mitään turhia toiveita. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.



Riitta Viinanen, helmikuussa 2004